26 loka Potentiaalin tunnistaminen tiimissä

”En minä, vaan ne muut”

Kirjoittelimme yhdessä Saila Saarelman kanssa ajatuksia työelämästä ja ihmisistä. Totuushan on se, että elämässä kannattaa keskittyä enimmäkseen niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.  Ihmisten väliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat ovat äärimmäisen hyvä esimerkki tästä. Joskin se peiliin katsomisen paikka ei aina ihan ensimmäiseksi tule mieleen, on helpompaa tunnistaa hankauksen aiheuttajat kanssaihmisissä.

Ennen kuin siirrytään niihin ”muihin”, pysähdytään hetkeksi oman itsensä tuntemisen merkitykseen ja hyötyihin.

Itsetuntemus on myönteistä realismia omista mahdollisuuksista ja rajoitteista. Se on sitä, että tietää kuka on ja mitä haluaa. Itsetuntemus muodostuu omien arvojen, tarpeiden, motiivien ja tavoitteiden tunnistamista.

Lähes jokaisella on nykyään jatkuva oppimisen ja kehittymisen vaade. Mitä opin tänään ja miten hyödynnän sitä huomenna. Uusia järjestelmiä, sovelluksia, laitteita, uusia tuotteita, liiketoimintamalleja, toimintajärjestelmiä, organisaatiomuutoksia jne.  Kun tiedostaa omia vahvuuksiaan oppijana ja omaksujana, pystyy helpottamaan elämäänsä tässä vauhdikkaassa työelämässä.

Esimiehen itsetuntemus vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen

Johtamisesta ja esimiestyöstä puhuttaessa on itsetuntemus myös tässä yhteydessä kulmakivi. Esimiehen itsetuntemuksella ja työntekijöiden työtyytyväisyyden välillä on vahva yhteys. Asiasta on tehnyt väitöskirjan Mikael Nederström vuonna 2017.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka luotettavasti työntekijät pystyivät arvioimaan oman esimiehen persoonallisuutta ja tulosten mukaan arviointi onnistuu suhteellisen tarkasti. Tämän lisäksi havaittiin vahva yhteys arvioinnin tarkkuuden ja alaisten työtyytyväisen välillä. Mitä yhdenmukaisemmin alainen ja esimies arvioivat esimiehen persoonallisuutta, sitä suurempaa oli alaisten työtyytyväisyys.

Hyvän esimiehen tulee siis tuntea ennen muuta itsensä. Ilman tätä tietoisuutta on lähes mahdotonta johtaa muita, ymmärtää ihmisten erilaisuutta, arvostuskohtia ja suhtautumista ympäröivään maailmaan ja työolosuhteisiin ja lisäksi johtaa tuloksellista ja tuottavaa toimintaa. Tämä vaatii paljon taitoharjoittelua ja tietoisuutta omista viestinnällisistä vahvuuksista ja kehityskohteista.

Ei riitä, että viestintä on selkeää ja ymmärrettävää, sen täytyy johtaa myös haluttuun toimintaan. Esimiehen rooli on oikeastaan rohkaista työntekijöitä ottamaan vastuuta, tukea ratkaisujen löytämisessä ja tarjota erilaisia näkökulmia työntekijän hyödynnettäväksi. Tämä vaatii johtajan kykyä ymmärtää ja hyödyntää työyhteisön erilaisuutta, minkä avulla työyhteisöstä saadaan paras esiin.

Virherekrytointeja kannattaa välttää

Rekrytoinnin näkökulmasta on hyvä tiedostaa, että virherekrytoinnit voivat tulla kalliiksi ja aiheuttaa erilaisia ongelmia organisaatiolle ja työyhteisölle. Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää ryhmän moninaisuus, käyttäytyminen, vahvuudet ja kompastuskivet sekä motivaatiotekijät. Tilannekatsaus selkeyttää myös sen, minkälainen työntekijäprofiili menestyy juuri tässä porukassa tai puuttuuko ryhmästä mahdollisesti jotain tärkeää osaamista, jonka kantilta kannattaa urasuunnittelua miettiä.

Ymmärryksen kasvattaminen sanonnan ”niin metsä vastaa kuin sinne huutaa” tiimoilta, on yksi toimivan vuorovaikutuksen salaisuuksista.

Tiimivalmennus kehittää vuorovaikutustaitoja ja tarjoaa työkaluja tuloksellisempaan yhteistyöhön

Aina kun ihmisiä on paikalla enemmän kuin yksi, nousee vuorovaikutus ja sen laadukkuus esiin.  On pysäyttävää törmätä saman organisaation sisällä tismalleen samankaltaista työtä tekeviin tiimeihin, joista toiset ylittävät heille asetetut tavoitteet lähes toistuvasti, saavat hyvää palautetta niin asiakkailta kuin sisäisissä arvioinneissa ja tuovat uusia ajatuksia kaikkien hyödynnettäväksi.

Tämän taustatekijänä on aina ihmisten välinen vuorovaikutus, miten hyvin ymmärrämme toisiamme, vältämme aikaa ja energiaa vievät väärinymmärrykset ja osaamme hyödyntää toistemme vahvuuksia ja paikata heikkouksia.

Toisilta tämä käy luontaisesti helpommin, mutta useat ihmiset kaipaisivat siihen hieman apua. Kysehän ei ole rakettitieteestä, vaan ymmärryksen kasvattamisesta ja sen jalkauttamisesta. Organisaation menestyksen ydin on siinä, miten hyvin työskentelemme yhdessä.

EASI-työkalu tiimivalmennusten tukena

Ei ole yhdentekevää̈, minkälaisia menetelmiä̈ ja kartoituksia ihmisten valmentamisessa käytetään. Laadukas ja hyvin rakennettu EASI-työkalu tuo valmentamiseen selkeän viitekehyksen sekä lisää valmennusten vaikuttavuutta ja tehostaa ajankäyttöä. Lue lisää EASI-työkalusta tästä. EASI-työkalua voidaan käyttää esimerkiksi seuraavissa valmennuksissa:

Vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Tiimin yhteistyön kehittäminen

Työilmapiirin parantaminen

Esimiesvalmennukset

Johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen

Asiakaskokemuksen kehittäminen

Ota yhteyttä:

Maarit Halmela
Ratkaisukeskeinen valmentaja/coach
maarit.halmela@goalgo.fi
050 435 2381

Kuuntele myös Potentiaalipodcast

Lue myös Business coaching – mihin sitä tarvitaan?

Lue myös Vaikuttaako yrityksen strategia henkilöstötyytyväisyyteen tai asiakaskokemukseen?